Tarvitaanko maalämpöön lupa?

Päivitetty 2.11.2026. Lukuaika noin 4 min.

Kyllä, energiakaivon poraaminen vaatii kunnan rakentamisluvan. Vaatimus on 1.1.2025 voimaan tulleessa rakentamislaissa, ja luvan myöntää kunnan rakennusvalvonta. Pohjavesialueella voidaan tarvita lisäksi Lupa- ja valvontaviraston vesilain mukainen lupa, ja osa kunnista ei salli porausta siellä lainkaan.

Vesistöön asennettava putkisto voi Motivan mukaan vaatia myös vesilain mukaisen luvan. Maapiiri on maahan vaakasuoraan kaivettu putkisto. Maapiirille esimerkiksi Mikkeli ei vaadi rakentamislupaa tietyin ehdoin, ja Forssassa lupaa tarvitaan vain pohjavesialueella.

Voiko kunta vapauttaa energiakaivon luvasta?

Nykyisen lain mukaan kunta ei voi vapauttaa energiakaivoa luvasta. Energiakaivo on rakentamislain (751/2023) 42 §:n 1 momentin 7 kohdassa, ja kunnan oikeus vapauttaa vähäisiä hankkeita koskee saman pykälän 2 momenttia. Myös Helsingin ja Mikkelin ohjeiden mukaan energiakaivo vaatii aina rakentamisluvan.

Tämä on oma tulkintamme laista, koska ympäristöministeriön opas, jossa vapautus vielä mainitaan, on vuodelta 2013 eli vanhan lain ajalta.

Mistä lupaa haetaan ja mitä se maksaa?

Rakentamislupaa haetaan kunnan rakennusvalvonnasta, ja monessa kunnassa hakemus tehdään Lupapiste-palvelussa. Turussa on oma sähköinen palvelunsa. Hakijana on kiinteistön omistaja tai esimerkiksi tontin vuokraaja, ja hän vastaa siitä, että kaikki luvat ovat kunnossa, vaikka urakoitsija auttaisi hakemuksessa.

Lupamaksu maksetaan kunnalle, ja sen määrä selviää kunnan rakennusvalvonnan hinnastosta. Laskurin hinnan perusosassa on mukana arvio luvan hinnasta, ja maalämmön koko hinnalle on oma erittelynsä. Vuoden 2013 oppaassa luvan hakemiseen ja päätökseen arvioitiin keskimäärin puolitoista kuukautta, joten kysy nykyinen käsittelyaika kunnasta. Aikataululla on merkitystä varsinkin öljylämmityksen vaihdossa, koska korotettu vähennys päättyy vuoden 2027 lopussa.

Mitä kunta yleensä kysyy?

Hakemukseen vaaditut tiedot vaihtelevat kunnittain. Alla oleva lista on koottu Turun, Karkkilan, Kuopion ja Mikkelin ohjeista.

• Kiinteistön tiedot ja todistus omistuksesta tai vuokraoikeudesta, esimerkiksi lainhuuto
• Tontin kartta, johon kaivon paikka ja etäisyydet on merkitty. Turussa kartan pitää näyttää myös maan alla kulkevat johdot.
• Tieto poistuvasta lämmitysjärjestelmästä
• Naapurin kirjallinen suostumus, jos kaivo tulee suositeltua lähemmäs rajaa
• Tieto siitä, onko tontti pohjavesialueella
• Suunnittelijan tai työnjohtajan tiedot, joiden tarve vaihtelee kunnittain
• Porausraportti työn jälkeen ja rakennusvalvonnan tarkastus, kun työ on valmis

Miksi pohjavesialue voi estää porauksen?

Poraus ja kaivon putkissa kiertävä neste voivat vaarantaa pohjaveden, ja Suomen ympäristökeskus ei suosittele maalämpöjärjestelmiä pohjavesialueille. Vesilain 3 luvun 2 §:n mukaan hanke tarvitsee Lupa- ja valvontaviraston luvan, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää ja muutos voi esimerkiksi heikentää pohjavesiesiintymän tilaa.

Kunnat ovat ratkaisseet asian eri tavoin. Karkkilassa poraaminen on kielletty 1. ja 2. luokan pohjavesialueilla, eikä Helsinki myönnä lupia luokitelluille pohjavesialueille. Turun ohjeen mukaan vesilain lupapäätökset ovat olleet pääsääntöisesti kielteisiä. Ympäristöministeriön oppaan mukaan vedenottamon lähelle ei yleensä ole myönnetty lupia, ja ohjeellinen etäisyys on 500 metriä.

Tarkista asia ennen tarjouspyyntöä Vesi.fi-palvelun pohjavesialueiden kartasta tai kysy rakennusvalvonnasta. Jos vesilain lupa tarvitaan, se kannattaa hakea ensin, koska kielteinen päätös estää hankkeen. Vuoden 2013 oppaan mukaan käsittely voi kestää yli kuusi kuukautta, ja haku maksaa myös silloin, kun päätös on kielteinen.

Miten pieni tontti vaikuttaa?

Pieni tontti voi estää porauksen, koska kaivolle suositellaan 7,5 metrin etäisyyttä kiinteistön rajasta. Ympäristöministeriön suositukset ovat vuodelta 2013, mutta samat luvut ovat yhä Turun, Karkkilan, Kuopion ja Mikkelin ohjeissa.

Mikkelin ohje neuvoo suunnittelemaan kaivon vähintään 10 metrin päähän rajasta, koska porakalusto on iso ja reikä voi kulkea vinossa. Lähemmäs rajaa voi porata naapurin kirjallisella suostumuksella, ja joissain tapauksissa ratkaisu on vinoreikä. Jos naapuri ei suostu, Mikkelin ohjeen mukaan lupaa ei voida myöntää. Ympäristöministeriön oppaan mukaan pienillä tonteilla etäisyydet harkitaan tapauskohtaisesti.

Rakentamislain 63 §:n mukaan kunnan on kuultava naapureita, ellei se ole hankkeen vähäisyyden tai sijainnin vuoksi ilmeisen tarpeetonta. Kuopiossa kuulemista ei yleensä vaadita, kun etäisyydet täyttyvät. Ympäristöministeriön opas suosittelee kertomaan hankkeesta naapureille etukäteen.

Mitä tehdä, jos energiakaivoa ei saa porata?

Vaakasuora maapiiri voi olla mahdollinen, jos tontti on riittävän suuri. Mikkelin ohjeen mukaan se vie tavallisen pientalon tontilta noin 1 000–2 000 neliömetriä. Motivan mukaan ilma-vesilämpöpumppua käytetään usein kohteissa, joissa energiakaivolle ei saada lupaa. Sen vertailu maalämpöön on Lämmitysarviossa.

Jos lupa näyttää mahdolliselta ja talo on vanha, seuraava kysymys on, kannattaako maalämpö vanhaan taloon.

Tämän oppaan on tehnyt Maalämpöarvion toimitus. Emme myy emmekä asenna laitteita. Korjauspyynnöt: [email protected].

Lue myös

Paljonko maalämpö maksaa vuonna 2026?

Hinta osina: pumppu ja asennus, porakaivo, öljylaitteiston purku ja lämmönjako. Mukana kolme esimerkkitaloa ja kotitalousvähennys.

Lukuaika noin 2 min

Mitä öljylämmityksen vaihto maalämpöön maksaa?

Esimerkkitalo 1970-luvulta: kulut nyt ja maalämmöllä, hinta purkuineen sekä korotettu vähennys, jota saa vuoden 2027 loppuun.

Lukuaika noin 3 min

Kannattaako maalämpö vanhaan taloon?

Vanhan talon omistajalle: laskelma viidestä ikäluokasta, patterien vaikutus ja tilanteet, joissa maalämpö ei kannata.

Lukuaika noin 3 min